K: Pääsenkö hyppäämään tandemhypyn juuri haluamani ajankohtana, esim. syntymäpäívänäni?

V: Voit varata ajan tandemhypylle varauskalenterista. Pyrimme parhaamme mukaan siihen, että varatut hypyt päästään hyppäämään toivottuna ajankohtana. Tietyt syyt, kuten esimerkiksi huono sää tai ilmailuun liittyvät muut rajoitukset, saattavat kuitenkin estää hyppäämisen täysin tai viivästyttää hypylle pääsyä. Tutustuthan tandemkurssin toimitusehtoihin.

K: Voinko hypätä yhdessä kaverini kanssa?

V: Jos haluat hypätä tandemhypyn kaverisi kanssa, voitte päästä samalla kyydillä hyppykorkeuteen, mutta vapaapudotuksessa ja varjon varassa joudutte olemaan turvallisuussyistä erillään. NOVA-kurssilla hypätään aluksi kouluttajien kanssa, ja sen jälkeen yksin. 25 hypyn mittaisen oppilasohjelman jälkeen voit itsenäisenä hyppääjänä hypätä ryhmähyppyjä muidenkin hyppääjien kanssa.

K: Voivatko kaverini/perheeni tulla seuraamaan hyppyäni?

V: Tukijoukot ovat aina tervetulleita seuraamaan hyppyyn valmistautumista ja laskeutumista. Kouluttaja ohjaa katsojat turvalliselle alueelle seuraamaan. "Juhlatunnelmissa" olevia seurueita pyydämme huomioimaan, että hyppykentällä alkoholin nauttiminen on ehdottomasti kielletty - myös katsojilta.

K: Onko NOVA-kurssien ilmoittautuminen sitova?

V: NOVA-kurssin ilmoittautuminen on sitova ja kurssi maksetaan kokonaisuudessaan ilmoittautumisen yhteydessä. Tutustuthan kurssin toimitusehtoihin! Kurssille osallistumisen voi peruuttaa 14 päivää ennen kurssin alkua jolloin veloitamme peruutuksesta toimistomaksun. Tämän jälkeen peruutetuista kursseista veloitamme lisäksi varausmaksun 100€. HUOM! Kurssin alettua kurssimaksua ei palauteta.

K: Tarvitseeko NOVA-kurssihypyille varata aika etukäteen?

V: NOVA-kurssille tulee ilmoittautua etukäteen, mutta itse hypyille ei tarvitse erikseen varata aikaa. Kurssi huipentuu ensimmäiseen hyppyyn, joka pyritään yleensä hyppäämään heti kurssiviikon perjantaina tai lauantaina. Seuraavia hyppyjä voi tulla hyppäämään oman aikataulunsa mukaan, ilman eri varausta. Oppilashyppytoimintaa on lähtökohtaisesti aina, kun SLK:lla on muutakin hyppytoimintaa. Hyppäämään pääsee tulojärjestyksessä. Huomaathan kuitenkin, että toisinaan omaa hyppyvuoroa voi joutua odottamaan.

K: Mitä NOVA-kurssin perushintaan kuuluu?
V: Kurssin hintaan kuuluu kerhon jäsenmaksu, kurssimateriaali, teoria- ja käytännön opetus kurssilla, ensimmäinen hyppy ja oikeus käyttää kerhon oppilasvarusteita ilman eri veloitusta.

K: Mikä on NOVA-paketti?
V: NOVA-paketti on NOVA-koulutusohjelmaan kuuluvien 7 tasohypyn paketti jonka voi ostaa kurssivarauksen yhteydessä tai kurssin aikana. Paketin avulla hyppääjä saa koulutukseen kuuluvat hypyt edullisemmin kuin erikseen ostettuina. Paketti on voimassa kuluvan kauden lisäksi seuraavan kauden loppuun. Tutustuthan NOVA-kurssin toimitusehtoihin!

K: Kävin alkeiskurssin ja hyppäsin pari hyppyä vuonna se ja se. Miten voisin nyt jatkaa harrastusta?

V: Käyty alkeiskurssi on voimassa kaksi vuotta. Mikäli taukoa edellisestä hypystä on tullut enemmän kuin kaksi vuotta, täytyy kurssi käydä uudestaan. Jos olet aikoinaan käynyt pakkolaukaisukurssin (JAD), muuttuu samalla koulutusmuoto nykyään käyttämäämme NOVA:an. Ota kurssille mukaan vanha hyppypäiväkirjasi, jotta kouluttaja voi huomioida suorittamasi hypyt.

K: Onko ensimmäinen hyppy aina tandemhyppy?
V: Ei välttämättä, mikäli haluat käydä alkeiskurssin. NOVA-kurssilla ensimmäinen hyppy hypätään kahden hyppymestarin kanssa itsenäisesti. Avaat itse varjosi ja ohjailet laskuvarjosi maahan asti. Hypyllä on mukana kypärään kiinnitetty radio, johon hyppymestari voi tarvittaessa antaa ohjeita varjon ohjailuun. NOVA-alkeiskurssin koko koulutuksen tarkoituksena on antaa tarvittavat tiedot ja taidot ensimmäisten hyppyjen suorittamiseksi. Ensimmäinen hyppy voi olla myös tandemhyppy, ja samana vuonna tandemin jälkeen NOVA-kurssille tulija saakin kurssistaan alennusta!

K: Milloin pääsen hyppäämään yksin?

 V: NOVA-koulutusohjelmassa seitsemän ensimmäistä hyppyä (ns. tasohypyt) hypätään kouluttajien kanssa. Laskuvarjon varassa toimitaan kuitenkin itsenäisesti ensimmäisestä hypystä lähtien. NOVA-tasohyppyjen jälkeen hypyt jatkuvat edelleen kouluttajan valvonnassa, mutta voit poistua lentokoneesta yksin. Läpäistyäsi 25 hyppysuoritusta sisältävän oppilasohjelman olet itsenäinen hyppääjä, ja voit hypätä "yksin".

K: Kuinka korkealta hypätään ja kauanko varjon varassa leijaillaan?

V: Hyppykorkeus on normaalisti 1000m-4000m riippuen hypyn tarkoituksesta sekä säästä. Pilvet saattavat estää koneen kipuamisen täyteen korkeuteen. Vapaapudotusta 4 kilometrin korkeudesta tulee noin n. 45-60 s ennen varjon avaamista. Varjon varassa lennetään n. 5 min.

K: Onko laskuvarjon ohjaaminen ja laskeutuminen hankalaa?

V: Varjon ohjaaminen ei ole hankalaa. Jos olet oppinut ajamaan polkypyörällä, pystyt todennäköisesti myös hallitsemaan laskuvarjoa, ja jo ensimmäisellä hypyllä ohjaamaan sen varsin tarkasti halutulle laskeutumisalueelle. Laskuvarjon ohjaamiseen tuo oman haasteensa nopeuden hahmottaminen yläilmoissa sekä tuuli, jonka vaikutus pitää ottaa ohjaamisessa huomioon. Kaiken varalta ensimmäisillä hypyillä oppilaan varusteisiin kuuluu radiovastaanotin, jonka kautta kouluttaja voi antaa ohjeita varjon ohjailuun.

K: Onko hyppääminen kallis harrastus?
V: Harrastajien suulla "hyppääminen vie kaikki rahat" - varsinkin jos hyppykärpänen pääsee pahasti puraisemaan. Toisaalta tandemhyppy tai alkeiskurssin käyminen on melko edullinen tapa kokeilla lajia. Kurssi maksaa muutamia satoja euroja (vuonna 2010 650€ sis. ensimmäisen tasohypyn) jonka jälkeen hyppäät oppilaana itsenäiseksi hyppääjäksi asti (n. 25 hyppyä). Itsenäisten hyppääjien hypyt hinnoitellaan hyppykorkeuden mukaan, n. 20-24 euroa/hyppy. Oppilashypyt ovat muutaman euron kalliimpia, mutta niihin kuuluu mukaan varusteiden vuokra, eli oppilaana et vielä tarvitse omia varusteita. Kun saat itsenäisen hyppääjän kelpoisuustodistuksen, tarvitset oman varjokokonaisuuden, joka maksaa noin 2000€-6000€ paketin iästä ja lisävaruisteista riippuen. Karkeasti ottaen alkeiskurssi, oppilashypyt (n. 25 kpl) ja ensimmäiset omat varusteet maksavat yhteensä n. 5000-7000 €.

K: Onko hyppääminen vaarallista?

V: Laskuvarjohyppääminen on tarkoin valvottu laji, jossa turvallisuuteen ja oikeisiin toimintatapoihin on kiinnitetty paljon huomiota.  Tapaturmia sattuu jonkin verran vuosittain, mutta vakavat loukkaantumiset ovat harvinaisia. Yleisin vamma laskuvarjohypyillä on laskeutuessa tapahtunut nilkan nyrjähdys. Koska kyseessä on ns. vauhtilaji, on loukkaantuminen mahdollista ja laji on rajattu useissa vakuutuksissa ehtojen ulkopuolelle. Hyppääjä voi halutessaan liittyä SIL ry:n jäseneksi jonka jäsenyyden mukana tulee hyppäämisen kattava vakuutus. Lisätietoa vakuutuksista löytyy toimitusehdoista.

K: Estääkö korkeanpaikankammo hyppäämisen?

V: Usealla aktiivisella hyppääjälla on jonkinasteinen korkeanpaikankammo, joka onkin ihmiselle varsin luontainen reaktio. Hyppäämiseen tämä ei vaikuta, koska ihmisen syvyysnäkö ei toimi enää hyppykorkeuksissa. Koneesta ulos katsoessa maailma näyttääkin enää karttakuvalta. Voit testata oman kammosi seisomalla kartan päällä. Varjon varassa lasketuessa varjon eteenpäinmenevä liike hämää korkeudentajua joten varjonkaan varassa ei päätä huimaa.

K: Estääkö Diabetes/astma/joku muu mikä hyppäämisen?

V: Hyppypaikalle tullessaan hyppääjän tulee täyttää Terveydentilavakuutus (NOVA - http://laskuvarjokerho.fi/sites/laskuvarjokerho.fi/files/NOVA_Terveydentilavakuutus.pdf tai TANDEM - http://laskuvarjokerho.fi/sites/laskuvarjokerho.fi/files/TANDEM_TTV_KOULUTUS_2010.pdf). Jos vastaat johonkin lomakkeen kysymyksistä Kyllä, tulee hyppääjän esittää lääkärintodistus hyppykelpoisuudesta. Lääkärille kannattaa esittää Ohje tutkivalle lääkärille (NOVA - http://laskuvarjokerho.fi/sites/laskuvarjokerho.fi/files/NOVA_ohjeetTutkivalleLaakarille.pdf tai TANDEM - http://laskuvarjokerho.fi/sites/laskuvarjokerho.fi/files/TANDEM_ohjeettutkivallelaakarille.pdf). Laskuvarjohypyssä hyppääjä altistuu mm. paineenvaihteluille joten jos sinulla on jokin sairaus lääkärin kanssa kannattaa aina neuvotella hyppäämisestä.

K: Hypätäänkö talvella?

V: Talvi ei sinällään estä hyppäämistä. Talvella kuitenkin pahat pakkaset sekä lumisade estävät hyppäämisen. Hypätä voi kylmälläkin ilmalla kunhan huolehtii lämpimästä pukeutumisesta. Suurin ongelma talvella hyppäämisessä on käsien ja sormien pitämien lämpimänä niin että niissä kuitenkin pysyy edelleen toimintakyky ja tuntuma. Nykyaikaiset windstopper-tuotteet ovat tässä hyviä, ja talvi onkin suosittua aikaa hypätä vaikkapa kuumailmapalloista, kun pakkanen on jäädyttänyt järvet laskeutumisalueiksi. Aktiivisin hyppykausi on kuitenkin toukokuusta syyskuuhun.

K: Hypätäänkö yöllä?

V: Yöhyppyjä järjestetään jonkun verran. Ne ovat tarkoin säädeltyjä ja niille voi osallistua vain kokeneena hyppääjänä. Varjojen, korkeusmittarin sekä laskeutumisalueen valaistukselle on omat säädöksensä. Pimeällä hypätessä on myös hyvä muistaa että maassa tyyneltä vaikuttava tuuli saattaa yltyä todella kovaksi heti maanpinnan yläpuolella.

K: Monta hyppyä voi hypätä päivässä?

V: Päivän hyppymäärälle ei ole asetettu mitään rajoituksia. Oppilaana hyppymäärä päivässä rajoittuu yleensä kahteen-kolmeen hyppyyn. Käytännössä kokenuut hyppäjä ehtii ja jaksaa hypätä kymmenisen hyppyä päivässä. Koneella korkeuksiin nousu, hyppy ja varjon pakkaaminen vievät yhteensä noin tunnin, jonka jälkeen hyppääjä on valmis uuteen hyppyyn. Oppilaana on sisäistettävää asiaa paljon, jokainen hyppy käydään etukäteen ja jälkikäteen läpi tarkasti ja pakkaamisen menee paljon aikaa.

K: Kuka saa pakata laskuvarjon ja kauanko siihen menee aikaa?

V: Varjon pakkaamista opetellaan heti ensimmäisestä hypystä lähtien. Alussa varjon pakkaamiseen menee paljon aikaa ja kokeneemmat hyppääjät tarkastavat pakkausvaiheita useaan otteeseen. Pakkaamisen oppii vain pakkaammalla ja kokeneet hyppääjät saavatkin varjonsa pakattua alle 10 minuutissa. Jos pakkauksessa sattuu virhe eikä varjo aukea ilmassa, on kaikissa laskuvarjoissa mukana toinen varjo eli varavarjo joka pakataan vuoden välein erikseen varavarjojen pakkaamiseen koulutettujen, hyvin kokeneiden pakkaajien toimesta.

K: Sattuuko varjolla laskeutuminen?

V: Nykyaikaiset laskuvarjot ovat siiven mallisia ja niitä voidaan jarruttaa tehokkaasti. Onnistunut laskeutuminen on verrattavissa portaalta alas astumiseen. NOVA-kursseilla käytettävät varjot on suunniteltu aloittelijoille, ja ne antavat anteeksi pienet ohjausvirheet. Kaiken varalta kurssilla opetellaan laskeutumistekniikka, joka suojelee kolhuilta, mikäli laskeutuminen on normaalia vauhdikkaampi.

K: Entäs jos laskuvarjo ei aukeakaan?

V: Jos päävarjo ei syystä tai toisesta aukea kunnolla käytetään varavarjoa. Oikeat toimenpiteet varavarjon käyttöön opetellaan NOVA -kurssilla. Tandemhypyillä hyppymestari tekee toimenpiteet. Tilastollisesti varavarjoa joudutaan käyttämään noin 1000 hypyn välein.

K: No entäs sitten kun se varavarjokaan ei aukea?

V: Jos mitään varjoa ei ole pään päällä ja maapallo tulee vastaan 200 km/h, on selviytyminen hyvin epätodennäköistä. Mikäli pään päällä on edes jotain varjoa muistuttavaa hidastamassa putoamista, selviytymismahdollisuudet paranevat huomattavasti. Kalustosta johtuvat onnettomuudet ovat nykyään äärimmäisen harvinaisia. Oppilailla ja tandemeilla on kaikissa varusteissa pakollisena varavarjon automaattilaukaisin joka avaa varavarjon, jos hyppääjällä ei ole päävarjoa pään päällä tietyssä korkeudessa.

K: Mitä jos taju lähtee vapaassa pudotuksessa?

V: Kaikissa oppilaslaskuvarjoissa on pakollisena varavarjon automaattilaukaisin, joka avaa varavarjon, mikäli hyppääjä ei ole aukaissut varjoa itse 300 metrin korkeuteen mennessä.

K: Estääkö silmälasien käyttö hyppäämisen?

V: Ei, hypätessä voi käyttää aivan normaaleja silmälaseja tai piilolinssejä. Hypätessä käytetään aina suojalaseja ja silmälasit voivat olla suojalasien alla.

K: Mitä jos en uskallakaan hypätä ulos koneesta?

V: Hyppyä käydään läpi ja harjoitellaan niin moneen kertaan maassa ennen koneeseen menoa, että koneessa hyppääjä toimii jo lähes automaattisesti. Hyppypäätös tehdään hyvissä ajoin ennen lentokoneeseen nousemista. Monen hyppääjän mielestä suurin kynnys oli jo ylitetty, kun uskalsi tulla kurssille. Toki jännitys kuuluu alkuvaiheessa asiaan, ja kokeneillakin hyppääjillä on usein perhosia vatsassa juuri ennen hyppyä.

K: Kuinka lujaa ihminen putoaa?

V: Hyppääjän stabiilissa perusasennossa vatsa alaspäin pudotessaan ihmisen putoamisnopeus on n. 180-190 km/h. Nopeuteen vaikuttaa mm. vaatetus ja ruumiinrakenne. Muissa asennoissa, esim. pää alaspäin ollessa pudotaan huomattavasti nopeampaa. Liitopukua käytettäessä voidaan vaakanopeutta kasvattaa ja vajoamisnopeutta pienentää huomattavasti. Maailmanennätys putoamisnopeudessa on 502.1 km/h, siipipuvuilla lennettäessä voi putoamisnopeus laskea jopa 48 km/h.